Elinvoimaa, elinvoimaa, elinvoimaa

Lähdin neljä vuotta sitten kuntavaaleihin ehdolle innoissani, uutena. Halusin olla vaikuttamassa kaupunkimme ja toki myös oman kaupunginosamme kehittymiseen ja palveluihin. Teemoinani vaaleissa olivat turvallisuus, kansainvälisyys, elinvoima.

Espoo on Suomen suuremmista kaupungeista turvallisin, toistaiseksi. Erityisesti Leppävaarassa huomio kohdistuu aseman seudun turvallisuuteen. Nyt kun Leppävaaran keskustaa ollaan tiivistämässä täytyy mm. valaistuksen, maamerkkien ja opasteiden kautta luodaan viihtyisää kaupunkiympäristöä, jossa jokainen kulkea turvallisesti vuorokauden ajasta riippumatta. Viheralueitakin tiiviiseen kaupunkimaiseen ympäristöön tarvitaan, kukaan tuskin haluaa keskustan olevan betonimöhkäleitä asfalttiviidakossa. Turvallisuus on tunne - tunne siitä että voi huoletta elää, asua ja liikkua.

Tuolloin olin aktiivi myös Espoon kansainvälisen koulun vanhempainyhdistyksessä ja kohtasin paljon kansainvälisiä perheitä. Koin palvelujen tarjoamisen kaupunkiin muuttaville ulkomaisille osaajille kriittiseksi. Ajatuspolkuni asiassa meni näin: tarvitsemme ulkomaisia huippuosaajia, jotta alueella olevat yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat kukoistaa ja kilpailla globaaleilla markkinoilla, he myös lisäävät osaamista ko. organisaatiossa. Osaaminen houkuttaa tänne uusia yrityksiä niin uusia, muualta Suomesta kuin maailmalta. Näin Espooseen alkaa muodostua teemakohtaisia ekosysteemejä ja samalla kehittämisalustoja uusille globaalisti mielenkiintoa herättäville ratkaisuille.

Elinvoimaisuus ei tarkoita minulle vain yritysten toiminnan vahvuutta vaan laajemmin: ihmisten hyvinvointia ja kehittymismahdollisuuksia. Että Espoossa olisi kaikkien hyvä asua, elää, yrittää, tehdä työtä, harrastaa. Elinvoimaa on hyvät päiväkodit ja koulut, harrastus- ja opiskelumahdollisuudet. Elinvoimaa on myös hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät palvelut, ketään ei jätetä yksin.

Elinvoimaisuus tarkoittaa myös sitä, että kaupunki kehittää palveluitaan jatkuvasti ja pitkäjänteisesti. Osa palveluista siirtyy digiaikaan mutta on muistettava, että kaikkia asukkaita digipalvelut ei tavoita. Perään kuulutan ennaltaehkäiseviä palveluita, tukea perheille ja myös yksinäisille. Korona-ajan kaikki vaikutukset eivät ole vielä tulleet esiin. Siksi tuntuu pahalta kun sekä oppivelvollisuuden laajennusta että sote-uudistusta viedään runnoen eteenpäin kun resursseja tulisi kohdentaa nyt ja heti koronan aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen.

Viime kuntavaalien aikaan olin vielä töissä kasvuyrityksessä ja tunsin Pohjois-Euroopan suurimman innovaatiokeskittymän (Otaniemen) toimijat ja toiminnan hyvin. Kuitenkin veri veti Otaniemen opiskeluajan unelmatyöhön kestävän kehityksen pariin. Olen nyt kolme vuotta toiminut Espoossa kolmoisagentin roolissa: asukkaana, vaikuttajana ja kaupungin työntekijänä. Näissä kaikissa rooleissa saan osaltaan edistää kestävää, elinvoimaista, turvallista ja kansainvälistä Espoota.

Elina Wanne
Valtuustoryhmän jäsen, varavaltuutettu
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen

DI, kestävän kehityksen kehittämispäällikkö