Johtamisen muutos on keskeistä julkisella sektorilla, myös Espoossa

Muutostarpeeseen ovat vaikuttamassa kiristyvä talous, poliittinen johtaminen, päättämättömyys ja toimeenpanon puute. Poliittisen sektorin ja viranhaltijajohdon yhteistoimintaa tulisikin lisätä ja johtamisen tulisi olla avointa ja läpinäkyvää. Johdolla on oltava vahva strateginen näkemys kunnan tulevaisuudesta, kyky ja valtuudet toteuttaa strategiaa sekä tarvittaessa reagoida nopeasti odottamattomiin muutoksiin. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää julkiselta organisaatiolta jatkuvaa uudistumista, ja jatkuva uudistuminen puolestaan vaatii luovuutta ja innovatiivisuutta niin yksilöiltä, tiimeiltä kuin koko organisaatioltakin. Kuntien palvelut ja tehtävät ovat kasvaneet liian suuriksi, minkä vuoksi tehtäviä olisi vähennettävä ja palveluverkkoja supistettava. 

Myös julkisella sektorilla on etsittävä vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaampia tapoja toimia sekä tuottaa muuttuviin tarpeisiin uudenlaisia palveluita. Resurssitehokkuus edellyttää tarkempaa keskittymistä oman hallinnonalan perustehtävään ja sen ulkopuolella oleva osaaminen tulee hankkia joustavalla yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. Kun yhdistellään osaamista, resursseja ja ratkaisuja yli hallinnonalojen mahdollistetaan parempi tuottavuus ja uudenlaiset palveluinnovaatiot. Uudistumisen tarve edellyttää monessa tapauksessa myös yhteistyötä hallinnon ulkopuolisten toimijoiden, kuten yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.  Julkisen sektorin verkostojohtamisella mahdollistetaan erilaiset verkostot siten, että keskiössä ovat yhdessä innostuminen, innostaminen sekä innovointi. Verkostot voivat täydentää julkishallinnon perinteisiä organisoitumistapoja ja tarjota ketteriä tapoja eri hallinnonalojen yhteisiin haasteisiin, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan moninäkökulmaisuutta.

Verkostotoiminnassa saadaan parhainta antia silloin, kun pystytään yhdistämään osaamista, resursseja ja ratkaisuja yli hallinnonalojen ja niiden ulkopuolelle. Uudenlaisten ja ennakkoluulottomien ideoiden synnyttämiseksi ja mahdollistamiseksi tulee muodostaa entistä laaja-alaisempia verkostoja, jossa eri toimijoiden vahvuudet tukevat toisiaan. Mitä moniäänisempää ja moninaisempaa verkoston työ on, sitä parempiin tuloksiin verkoston toiminnalla päästään.

Itse korostan luovuuden ja innovatiivisuuden merkitystä. Tehokkuutta ei kasvateta tekemällä enemmän vaan tekemällä asioita toisin. Innovaatiojohtaminen on otettava osaksi toiminnan kehittämistä. Perinteistä julkisten organisaatioiden johtamiskulttuuria, johon luovuus ja innovatiivisuus eivät ole sopineet tuleekin rohkeasti uudistaa. On vahvistettava muutosvalmiutta ja luovuttava byrokraattisuudesta ja vanhat toimintatavat on kyseenalaistettava ennakkoluulottomasti. 

Kaisa Alaviiri
https://www.facebook.com/kaisa.alaviiri