Keskeistä on prosessien uudistaminen ja toimintojen sujuvoittaminen

Hyvinvointialueella tulee olemaan keskeistä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntien palvelujen yhteensovittaminen ja niiden välinen yhteistyö.  Espoossa lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtoryhmässä on vuodesta 2010 kehitetty hyvinvointityön rakenteita ja yhteen sovittavaa johtamista laadukkaasti sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen välillä. Näitä vastaavia rakenteita on enemmänkin Läntisellä Uudellamaalla.  Valituilla valtuutetuilla tulee olla osaamista pitää yllä jo rakennettua, tunnistaa vahvuudet, mutta luoda myös rohkeasti uutta. Keskeistä on tarvittavien prosessien uudistaminen ja toimintojen sujuvoittaminen.

Hyvinvointialueella yhteistyössä kuntien kanssa on keskusteltava siitä, auttavatko nykyiset rakenteet, järjestelmät, prosessit ja ohjeistukset tulevissa haasteissa. Hyvinvointialueen tulevaisuutta rakennetaan yhdessä kuntien kanssa ja rohkeasti uuden oppimisen kautta. Tarvitsemme kokonaisnäkemykseen perustuvaa johtamista oikea-aikaisesti ja vanhasta siilojohtamisesta on osattava luopua, ja se ei ole helppoa. Uudenlainen toimintakulttuuri edellyttää uudenlaista johtamista, johtajuutta ja ennen kaikkea luottamusta ihmisiin!

Itse korostan erityisesti henkilöstön merkitystä. Nyt on keskeistä yhdessä innostuminen, motivaatio, sekä jokaisen halu hyödyntää ja kehittää omaa osaamista jonkin merkityksellisen asian puolesta. Kun luomme edellytykset oppimiselle ja jokaisen osaamisen hyödyntämiselle niin uskon, että henkilöstö valitsee juuri oikeita tapoja kehittää omaehtoisesti itseään, työtään ja työn prosesseja. Edeltävä perusturvajohtaja Juha Metso on sanonut viisaasti: ”Meillä jokaisella on 2 työtä; oma työ ja oman työn kehittäminen”.

Hyvinvointialueella, mutta myös kunnissa on nyt vahvistettava henkilöstön osaamista vastaamaan uusiin haasteisiin. Teknologia, digitalisaatio, tekoäly, automatisaatio tai robotiikka eivät yksin ratkaise uuden toimintaympäristön kompleksisuutta, ja mitä enemmän teknologiaa työhömme tulee, sitä enemmän tarvitaan empatiaa, arvostavaa kohtaamista ja läsnäoloa.

Palvelujen tuottamisen kokonaisuuden tulee olla inhimillisesti paras ja kaiken keskiössä tulee olla ihminen! Jos yksityisen tuottama palvelu on laadukkaampaa ja taloudellisesti kestävää, voi ja tulee yksityiset palveluntuottajat ottaa laajasti mukaan palveluiden tuotantoon. Järjestöjen ja alueen kumppanuutta ja yhteistyötä tulee suunnitelmallisesti edistää ja pitää yllä ja vahvistaa näin palveluiden kehittämistä. Palveluseteleitä ja henkilökohtaisia budjetteja on käytettävä nykyistä enemmän niin ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi kuin pienten palveluntuottajien mahdollisuuksien parantamiseksi. Palvelusetelit mahdollistavat esim. täydentävien mielenterveyspalveluiden hankkimisen tarvittaessa järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yksityisiltä palveluiden tuottajilta.

Palo- ja pelastuslaitoksen rahoitus on varmistettava. On tärkeää, että onnettomuuden tai sairauskohtauksen sattuessa, on toimintavalmis, asiansa osaava pelastuslaitos meitä auttamassa. Lainmukaisen palvelutason järjestämisvastuu on pelastuslaitoksella, mutta myös sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä on jatkossakin huolehdittava.

Kaisa Alaviiri,  Länsi-Uusimaa aluevaaliehdokas 125