”Kuntakummit” auttamaan lapsia ja perheitä

Lapset tarvitsevat varhaista tukea. Jos ongelmia ja pahoinvointia ei saada vähennettyä niin syrjäytyminen, kiusaaminen ja muut seuraukset vain lisääntyvät tulevaisuudessa. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle.

Ehdotan, että Espoo lähtee ensimmäisenä kuntana pilotoimaan nykyisten palveluiden rinnalle perustettavaa ”kummiryhmää”, joka kulkee lasten elämän mukana aina aikuisuuteen saakka.

Miksi kummiryhmä?
1. Monelta lapselta puuttuu pitkäaikainen, pysyvä aikuiskontakti
2. Perheen asiat tunteva ihminen osaa auttaa jo ennen ongelmien pahenemista
3. Kunnalla ja kolmannella sektorilla on paljon palveluita, joita perheet eivät osaa hyödyntää
4. Paikalliset olot tuntevat kummit voivat puuttua kiusaamisiin ja muihin ongelmiin ennen virkavaltaa 
5. Jatkossa myös palveluita etäännyttävä sote-uudistus lisää kummitoiminnan tarvetta

Täsmäapua lapsuuden nivelkohdissa
Jokaisen lapsen elämässä on parin kolmen vuoden välein isoja muutoksia aina päiväkodin aloittamisesta toisen asteen opintoihin. Kuntakummi toisi selkeyttä ja jatkuvuutta lapsen elämään kun muut aikuiset vaihtuvat ympärillä tiuhaan tahtiin.

Lisäksi elämä heittää eteen vaikka mitä yllätyksiä: muuton toiseen paikkaan, vanhempien eron, sairauden, erityisluokalle siirtymisen, evakkokouluun joutumisen. Oma kuntakummi olisi näissäkin kohdissa valmis antamaan tukea ja neuvoja.

Kummit kotouttamisen apuna
Kummiryhmässä olisi maahanmuuttajataustaisia miehiä ja naisia helpottamassa sekä kielellisiä että kulttuurisia väärinymmärryksiä palveluiden hakemisessa ja hyödyntämisessä. Samalla maahanmuuttajataustaiset kummit toimivat hyvinä roolimalleina niin lapsille kuin heidän vanhemmilleenkin.

Kummitiimit kaupunginosittain
Ihannetilanteessa yksi kummi tuntisi saman lapsen aina taaperoiästä aikuisuuteen, mutta käytännössä se ei aina ole mahdollista. Asian voi ratkaista muodostamalla kaupunginosittain 3-5 hengen kummitiimejä, jolloin samat tutut henkilöt tuntevat ”oman kylän” lapset ja nuoret. Paikallistuntemus on kullanarvoista myös esimerkiksi kiusaamistapauksissa ja päihdeongelmien tunnistamisessa.

Onko meillä tähän varaa?
Espoossa on noin 70 000 lasta ja nuorta, joten karkean arvioni mukaan kaupungin kummiryhmään tarvittaisiin yli 100 työntekijää. Kuulostaa paljolta, mutta toisaalta Espoossa on varhaiskasvatuksen lastenhoitajia lähes 1 600 ja varhaiskasvatuksen opettajia 1 200. Muita opettajia on lähemmäs kolme tuhatta ja koulunkäyntiavustajiakin 300.

Kuulostaako enää mahdottomalta investoinnilta palkata reilu sata kummia, jotka varmasti lisäisivät lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ennen kaikkea pystyisivät estämään syrjäytymistä todennäköisesti tehokkaammin kuin mikään muu tällä hetkellä käytössä oleva keino?

Pilottivaihe käyntiin Espoossa jo 2022?
Espoo voisi lähteä ensimmäisenä kuntana pilotoimaan kummiryhmää rekrytoimalla esimerkiksi 30 henkilöä, jolloin kokeilun piiriin voitaisiin ottaa noin 15 000 lasta. 3-4 vuoden aikana kummityö laajennettaisiin koskemaan koko kaupunkia ja se voitaisiin ottaa käyttöön myös muissa Suomen kunnissa.

Syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset Suomessa ovat kymmeniä miljardeja euroja. Lasten pahoinvoinnin aiheuttamat henkiset haitat ovat mittaamattomat. Tehdään siis kaikkemme parantaaksemme tilannetta.

Karri Karsi
karrikarsi.fi