Leppävaaran keskus pohjoinen – tällainenko siitä tulee vai ei?

Kyseessä oleva alue on kaikkein merkittävin vielä auki oleva alue Leppävaaran kaupunkikeskuksen tulevaisuudelle. Suur-Leppävaaran asukasmäärä on 70 000 ja se kasvaa edelleen. Leppävaara laajana monipuolisena alueena palveluineen on kehittynyt hyvin.

Voidaan jopa todeta, että tämä alue, josta oheiset kuvat, yhdessä siihen kytkeytyvien Gallerian alueen ja Metropolian entisen oppilaitostontin alueen kanssa on suurin Suomessa rakennettava uusi kaupunkikeskusta-alue. Tänne pitäisi saada merkittäviä pääkonttoritasoisia työpaikkoja ja palveluja sekä viihtyisä elinvoimainen keskus. Nyt ratkaistaan kehitys vuosikymmeniksi.

Espoon kaupunki on asettanut korkeatasoiset laatuvaatimukset nyt kyseessä olevalle suunnitteluvaraukselle. Näistä tavoitteista ja vaatimuksista kaupunginhallituksen jaosto päätti jo vuosina 2013 ja 2014. Kaupunkisuunnittelulautakunta on asettanut näitä täydentäviä tavoitteita.

Käsittelemme kaupunginhallituksen jaostossa suunnitteluvarauksen jatkamista nyt huhtikuussa. Varausmenettely tarkoittaa pelkistäen sitä, että varauksen saaneet rakennusliikkeet arkkitehteineen laativat kustannuksellaan Espoon virkamiesten ohjauksessa tavoitteita vastaavat suunnitelmat. Luottamushenkilöinä olemme halunneet varmistaa sekä korkeatasoisen laadun että taloudelliset edellytykset. Lautakuntakin on useita kertoja päättänyt tarvittavista muutoksista, osin äänestäen.

Nähtävillä vuodenvaihteessa olleessa ehdotuksessa Lintuvaarantie katkaistaan ja sen koko liikenne ohjataan Paloaseman länsipuolelle rakennettavaan uuteen liittymään. Tämän ratkaisun onnistuneisuutta on epäilty. Turuntietä piti kaventaa, mutta nyt se hieman levenee. Tavoite on ollut yhdistää koko alue Sellosta radan ja Turuntien yli. Nyt esityksessä on yksi lähinnä kävelysilta. Lisäksi tavoite on ollut raamittaa, miten joskus tulevaisuudessa myös Galleria ja sen pysäköintitalo poistetaan yhtenäisen ja houkuttelevan kaupunkikeskuksen tieltä. Tätä velvoitetta ei ole täytetty.

Kaksi vuotta sitten kaupunginhallituksen jaosto jatkaessaan taas kerran suunnitteluvarausta päätti: ”Jatkosuunnittelu edellyttää tiivistä yhteistyötä ja myös välivaiheiden raportointia kaupunkisuunnittelulautakunnan ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kanssa. Ennen yksityiskohtaisten asemakaavojen hyväksyntää on ensin hyväksyttävä kokonaissuunnitelma eli tämän suunnittelualueen ja sitä laajemman alueen tavoitesuunnitelma ja vaiheittaisen rakentamisen etenemiskonsepti.” Näitä suunnitelmia ei ole laadittu. Taloudellisesti ehdotus on kaupungille kallis.

Asemakaavoituksen etenemistä voimme arvioida kaupunkisuunnittelulautakunnan tätä kaavakohdetta koskevien käsittelyasiakirjojen perusteella, jotka ovat kaupungin verkkosivuilla kaikkien tutustuttavana. Nämä osoittavat ristiriitoja asetettujen tavoitteiden ja tehtyjen suunnitelmien välillä. Ehdotus toki toisi joiltakin osin parannuksia nykytilanteeseen. Mielestäni ehdotus ei ole modernin houkuttelevan kaupunkikeskuksen tasoa. Katsokaa itse oheisia kuvapareja, joissa on nykytila ja asemakaavaehdotuksen mukainen tila pohjoisesta ja etelästä nähtyinä.

Asemakaavaehdotukseen sisältyy myös Sellon laajennus, jota tämä kritiikkini ei koske. Se voidaan viedä eteenpäin omana kaavaratkaisuna.

Saa nähdä mihin päädymme. Arvokkaan keskusta-alueen uudistaminen kannattaa toteuttaa vain, kun se on korkeatasoista sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti huomattavasti nyt esitettyä parempi.

Markku Markkula
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja