Oppimisen tuki on korjattava

Me koulumaailmasta ymmärtävät tiedämme, että oppimisen tuki on korjattava vastaamaan oppijoiden nopeasti kasvavaa tuen tarvetta. Korjaaminen edellyttää sekä tukea koskevan lainsäädännön että tuen resurssien parantamista. Meidän on vahvistettava ennakoivaa ja varhaisiin ongelmiin puuttumista. Varhaisempi tuki on huomioitava erityisopettajamitoituksessa ja lapsen oikeus tarvitsemaansa tukeen tulee kirjata myös varhaiskasvatuslakiin. Erityis- ja muiden opettajien yhteisopettajuutta on tuettava vahvasti. Oikeudesta opiskella erityisluokassa tai -ryhmässä on säädettävä selkeämmin laissa, koska osa oppijoista tarvitsee pienemmän ryhmän oppiakseen.

Opetuksessa ja kasvatuksessa on oltava oppijoiden määrä ja tuen tarve huomioon ottaen riittävästi opettajia. Tällöin opettajilla on aikaa myös hyvän vuorovaikutuksen tukemiseen ja oppijoiden yksilölliseen kohtaamiseen. Ylisuurissa ryhmissä työrauha ja vuorovaikutuksen laatu heikkenevät, kiusaaminen lisääntyy ja oppiminen vaarantuu. Riittävä opettajamitoitus on keskeinen laatutekijä kaikilla koulutusasteilla.

Tänä päivänä puhutaan inkluusiosta, ja valitettavasti näyttää siltä, että ymmärtämättä mistä puhutaan. Inkluusio viittaa mukaan kuulumiseen ja osallisuuteen, eli siihen, kuinka paljon esimerkiksi johonkin toimintaan, palveluun tai organisaatioon sisällytetään ihmisiä, jotka saattaisivat muuten jäädä ulkopuolelle tai tulla marginalisoiduksi.

Yhdessä opiskelulla ei siis tarkoiteta oppilaiden jatkuvaa fyysisesti samassa tilassa opiskelua, vaan se liitetään mukaan kuulumisen tunteeseen ja jokaisen oppilaan aitoon yhteisöllisyyden kokemukseen. Inkluusiossa on kyse opetuksen eriyttämisestä jokaiselle sopivaksi. Ja koko koulun ja yhteiskunnan rakentamisesta kaikille avoimeksi!

Suomessa tulee vahvistaa lainsäädäntöä, jolla pidämme koulutuksen puolta! Rahoitus pitää ohjata suoraan koulutuksen järjestäjille. Koulutuksen järjestäjiä tulee tukea pirstaleisen hankerahoituksen sijaan pitkäkestoisella kehittämisrahoituksella, joka tukee vahvemmin koulutuksen kehittämisen pitkäjänteisyyttä. Rahoituksen tulee pohjautua valtakunnan tasolla linjattuihin tarpeisiin sekä kuntien ja koulutuksen järjestäjien omiin koulutuksen kehittämissuunnitelmiin sekä tutkittuun tietoon. Rahoituksella tulee myös ohjata kuntia ja koulutuksenjärjestäjiä yhteistyöhön. Suomessa pitää yhä edistää ja laajentaa kasvatuksen ja koulutuksen tutkimusta kaikilla kouluasteilla.

Talouskasvu tuottaa verotuloja ja siksi tarvitsemme ehdottomasti koulutuksen tuottamia innovaatioita sekä työvoimaa, joka osaa ottaa käyttöön innovaatiot ja työn tuottavuutta lisäävän teknologian. Koulutus on nähtävä investointina, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Suomella ei ole varaa jättää panostamatta koulutukseen.

Kaisa Alaviiri
eduskuntavaaliehdokas
Perusopetuksen aluepäällikkö, Emba, KM, erityisluokanopettaja
www.kaisaalaviiri.fi