Palveluiden puute näkyy lastensuojelussa

Espoossa tehtiin vuonna 2019 yhteensä 8724 lapsesta ja nuoresta lastensuojeluilmoitus.  Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli hieman vajaa 3000 lastan ja nuorta. Vuosi 2020 tulee näkymään varmasti poikkeuksellisena myös lastensuojelun tilastoissa, mutta millaisena, se selviää vasta myöhemmin.

Espoossa kehitetään lastensuojelua
Voimme Espoossa olla ylpeitä siitä, että täällä on aktiivisesti kehitetty lastensuojelua työntekijävetoisesti! Vuonna 2017 palkittiin Espoossa kehitetty Ahma-toimintamalli, jota käytetään lastensuojelun päivystyksessä, jotta asiakas saa apua nopeasti ja ilmoituksiin ehditään vastata sosiaalihuoltolakien määrittelemissä määräajoissa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja palveluiden kehittäminen tulee olla myös jatkossa keskeisessä osassa Espoon kehittämistä.

Lastensuojeluilmoitusten sisällön kirjo oli valtaisa. Poissaoloja koulusta, väärin punnittuja tuotteita kaupassa, pahoinpitelyepäilyjä, epäilyjä päihteiden käytöstä, uupuneita äitejä, haastavia oppilaita. Jokainen saapunut ilmoitus konkretisoitu tavatessa ihmisiä. Oli aitoa huolta ja hätää, mutta myös kriittistä suhtautumista lastensuojeluun. Oli tilanteita, joissa elämä heitti eteen isoja haasteita yhdessä yössä ja perheitä, jotka olivat painineet haasteiden kanssa jo pitkään. Ilmoituksissa näkyi monikulttuurisuus, vanhemmuuden haasteet, koulukiusaamisen vaikutukset ja usein myös erilaiset mielenterveyden ongelmat sekä neuropsykiatriset vaikeudet.

Kaikissa asiakastilanteissa korostui sosiaalityön ammattilaisten rauhallisuus, asiantuntemus ja kyky reagoida tilanteiden vaatimalla tavalla. Oli edessä väärään seuraan eksynyt nuori tai ahdistunut äiti, huoli otettiin todesta ja sitä lähdettiin selvittämään. Lasta ja nuorta kuultiin heitä koskevissa asioissa, kun he sitä toivoivat tai kun se oli mahdollista.

Rakenteiden toimimattomuus korostuu lastensuojelussa
Lastensuojelun ammattilaiset tuntevat yhteiskunnan rakenteiden vahvuudet ja heikkoudet. Lasten ja nuorten haasteet kouluissa korostuivat. Erityisen tuen oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea koulussa. Koulukiusaaminen oli taustalla useammassakin asiakkuudessa. Lasten ja nuorten, mutta myös aikuisten, neuropsykiatriset haasteet korostuivat lastensuojelun asiakkuuksissa. Samalla kävi konkreettisesti esiin se, että nuorten mielenterveyspalveluiden saavutettavuus on heikkoa.

Asiakastyössä tärkeänä pidetään asiakkaan oman asiakkuuden katkeamattomuutta ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen tarjoten tarvittua palvelua oikea-aikaisesti. Sosiaalityöntekijät pystyvät tekemään työtään laadukkaasti vain, jos heidän asiakasmääräänsä pienennetään. Yli 30 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden on liikaa. Yhden perheen tilanteen kriisiytyminen johtaa pahimmillaan siihen, että sosiaalityöntekijän kaikki käytettävä aika seuraavina päivinä on varattu tilanteen selvittelyyn.

Vaikka lastensuojelulla onkin ehkä enemmän keinoja suostutella asiakasta ottamaan vastaan palveluita, niin lastensuojelukin on viime kädessä sen varassa, onko asiakas halukas yhteistyöhön. Luottamusta asiakkaaseen on rakennettava pitkäjänteisesti ja joidenkin asiakkaiden kohdalla luottamus on ansaittava jokaisella kohtaamisella uudestaan, jotta tarjottu apu on oikea-aikaista.

Herttaliisa Tuure