Pelastustoimen merkitys Espoossa

On sanomattakin selvää, että paloauton ja ambulanssin tulo onnettomuuspaikalle on erittäin tärkeää juuri silloin, kun sille on tarve. Suomalaiset luottavat erittäin paljon pelastustoimen sujuvuuteen ja palveluun, jota pelastuslaitokset tarjoavat kansalaisille. Espoon alueella toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, joka tarjoaa sekä ennaltaehkäisevää että onnettomuuden hoidon aikaista palvelua. Pelastuslaitos tarjoaa espoolaisille kiireellisen ensihoidon ja pelastuspalvelun. Tästä potista Espoon osittain rahoittamaa palvelua ovat pelastuksen palvelut − sekä ennaltaehkäisevä että valistuksellinen palvelu. Ensihoidon palvelut rahoittaa HUS.

Espoossa on viisi vakinaisen henkilöstön paloasemaa ja seitsemän sopimuspalokuntaa hoitamassa pelastustoimen tehtäviä Espoon ja tarvittaessa koko Länsi-Uudenmaan alueella. Espoon osuus pelastustoimen rahoituksesta koko sosiaali- ja terveysalalla on noin 7 % eli hyvin pieni osuus koko potista. Tämä rahoitusosuus on kuitenkin erittäin tärkeä, eikä siinä ole yhtään liikaa palvelun laadun varmistamiseksi. Pelastuslaitos on juuri vahvistanut palvelulupauksensa vuosille 2021−2024, ja seuraava valtuusto saa olla mukana tekemässä taas tulevaa palvelulupausta vuosille 2025−2028.

Espoon valtuusto nimeää edustajansa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokuntaan sekä hyväksyy koko johtokunnan kokoonpanon aina valtuustokauden alussa seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Lisäksi valtuusto päättää suoraan pelastustoimeen liittyen muun muassa sopimuspalokuntien tontti- ja rakennushankkeista, pelastuslaitoksen paloasemien sijoittelusta sekä vastaa kyseisen palvelun tuottamisesta. Vastuu pelastuspalvelun järjestämisestä omassa kaupungissaan on Espoolla, ja siten toki se on myös valtuuston näppien alla. Onkin erittäin tärkeää, että valtuustossa istuu myös sellaisia henkilöitä, jotka aiheesta jotain ymmärtävät ja haluavat aktiivisesti kehittää palvelun tuottamista.

Espoossa on parhaillaan valmistumassa ensi vuodelle (2022) kaksi uutta paloasemaa Matinkylään ja Espoonlahteen sekä kolmas parin vuoden (2024) päästä Otaniemeen. Näillä sijoitteluilla parannetaan pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikaa Espoossa, ja myös asiakkaiden saavutettavuus paranee. Espoosta kolmasosa kuuluu riskialueeseen yksi (10 min) ja loput riskialueisiin kaksi (20 min) ja kolme (30 min).

Tällainen kehitys on tervetullutta, ja vastaava tarkastelu pitää taata jatkossakin pitkän tähtäimen suunnittelun avulla. Kehityksen alla ovat varmasti tulevaisuudessa myös sopimuspalokunnat ja niiden rooli pelastustoimen palveluissa. Mikä se rooli on, ja miten palvelutuotantoa pelastusalalla kehitetään – sen voit lukea seuraavasta blogistani kesäkuun alussa näillä samoilla sivuilla.

Ilkka Taivassalo

#paloturvallinenkaupunki #spek #pelastustoimi