Perusteita paremmalle Leppävaaralle

Leppävaaran ydinkeskuksen tulevaisuus on luonnollisesti saanut osakseen paljon kiinnostusta. Varsinkin kun kaupunginhallituksen jaosto päätti 31.5. äänin 6-3 todeta radan pohjoispuolisen osan kahden merkittävimmän korttelin suunnitteluvarauksen rauenneeksi, kun kaupunkia tyydyttäviä tavoitteita ei ole kyetty saavuttamaan.

Julkisuudessa, etenkin somessa, on ollut paljon kysymyksiä, väitteitä ja näkemyksiä asiasta. Osa on ollut tunteellisia väärään tietoon perustuvia väittämiä. Joten tässä lyhyesti muutama fakta ja näkemykseni. Tunnen perusteellisesti asian ja myös päätöksenteon, sillä olen asunut tuon kyseessä olevan alueen vieressä ja olen ollut puheenjohtajana aiemmin moninaisia vuosia kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja nyt kaupunginhallituksessa. Näissä on Leppävaaran kehityksestä tehty monia päätöksiä.

Taustaa voitte lukea myös kirjoituksestani 12.4. täällä Leppävaaran Kokoomuksen blogisivuilla. Ja päätäntävallasta ja muusta faktaa on myös tämän blogin lopussa liitteenä.

Minkä haluamme olevan Espoon tavoite?

Leppävaaran ydintä on aina tehty harppauksin. Tuli Maximarket, tuli Galleria, tuli Sello. Nyt on seuraavan vaiheen vuoro. Kaupunkikeskusta koskeva tärkeä tavoitekuva pitäisi siis olla koko alueen osalta mielessä. Toiminnallinen tavoite on se kuntalaisille tärkein asia.

Nyt tehdyllä päätöksellä jaosto antoi virkamiesvalmistelulle ohjeet, joiden mukaan edetään. Jotta jatkossa olisi selkeä toiminnallinen tavoite, jaosto edellytti, että kaupungin uusi elinvoimatulosalue tuottaa laajana yhteistyönä mm. kuntalaisten ja muiden potentiaalisten kumppanitahojen kanssa kaavoitusta ohjaavan raamin ja sisältökuvauksen alueen toiminnalliselle tavoitetilalle. Ydinalueelle tarvitaan edellytykset ei vain työpaikoille ja asumiselle, vaan myös monipuolisille palveluille, harrastustoiminnoille ja tapahtumille. Toteutus koostuu julkisista ja yksityisistä investoinneista.

Jokainen tämän lukija voi pysähtyä miettimään, mitä alueella voisi olla. Tämähän on todella houkutteleva alue kaupunkiradan ja raidejokerin ja muiden liikenneyhteyksien risteyksessä, jossa olevia palveluja suuret ihmismäärät käyttävät. Tämä on erittäin monipuolisesti ja helposti saavutettavissa oleva tapahtuma- ja aktiviteettipaikka. Julkiset investoinnit toimivat yksityisten investointien veturina.

Miten tavoitteeseen päästään?

Siis ei tuhlata yhtä Suomen parhaista kaupunkikeskuksista tavanomaisiin asunto- ja työpaikkatorneihin. Alueelle tarvitaan toimintaa ja aktiivista elämää. Esityksemme mukaan kaupunginhallituksen tulee päättää prosessista, jolla ratkaisu saavutetaan. Ja samalla pitää sitoutua kaupungin kustannusosuuteen.

Tuon hylätyn ratkaisun mukainen toteutus olisi maksanut kaupungille virkamiesten meille esittelemän kustannusarvion mukaan 104 miljoonaa euroa, josta vain puolet olisi saatu tämän alueen maankäyttö- ja maanmyyntituloista. Tällaiseen investointiin ei kaupungin lähivuosien taloussuunnitelmissa ole varauduttu. Olisimmeko siis siirtäneet Leppävaaran lukion rakentamisrahat ja monet muut palvelujen rakentamisrahat tähän. Ei kiitos.

Jaosto antoi ohjeet myös etsiä toisenlainen pysäköinti- ja liikenneratkaisu. Asemakaavan kustannusarvion mukaan infra, etenkin pysäköinti ja katujen uusiminen, olisi maksanut kaupungille 80 miljoonaan euroa. Esimerkiksi pysäköinti voidaan toteuttaa laajemman alueen yhteisillä pysäköintilaitoksilla muutaman sadan metrin päässä tästä ydinalueesta.

Suunnitelmat tulee laatia siten, että ne voidaan toteuttaa vaiheittain ja että lopputuloksena on radan ja Turuntien ylittävä yhtenäinen rakennuskokonaisuus. Sen on oltava niin houkutteleva, että siihen saadaan huomattavaa yksityistä rahoitusta.

Prosessi tästä eteenpäin

Aika ajoi tuon hylätyn asemakaavaehdotuksen ohi. Näin suuren kaupunkikeskuksen ytimeen on saatavissa arkkitehtuuriltaan ja toiminnoiltaan paljon innovatiivisempia ratkaisuja.

Kuten virkamiesvalmistelu meille esitti, niin tämän hylätyn ratkaisun toteuttaminen olisi vaatinut yli 8 vuoden rakentamisen. Ja sillä olisi saatu vain todella huono tulevaisuus. Parempi korjata tavoitteet ja perusteet kuntoon nykyisten ja tulevien leppävaaralaisten iloksi, nyt kun se vielä on mahdollista.

Nyt siis haetaan ammattilaisilta taloudellisesti ja toiminnallisesti paremmat vaihtoehdot perusratkaisuun. Ja tehdään sen rinnalla toiminnallisen tavoitetilan kuvaus tätä laajemmalle alueelle. Siis Leppävaaran rautatieaseman pohjoispuoliselle ydinalueelle, joka kattaa Sellon, Gallerian, Metropolian entisen oppilaitostontin ja Kehä I:n rajaaman alueen nämä mukaan lukien. Tämä on suurin Suomessa rakennettavan uusi kaupunkikeskus.

Markku Markkula
Kaupunginhallituksen ja sen elinkeinojaoston puheenjohtaja

LIITE

Kokosin tähän vielä muutamia perustietoja niille, jotka eivät tarkkaan tunne kaupunginhallinnon säädöksiä ja toimintatapoja.

Tehtävänjako ja päätäntävalta

Meillä Espoossa on hallintosäädösten mukaan määritelty tehtäväjako. Yksinkertaistaen seuraavasti:
1)     kaupunginhallitus johtaa maankäyttöä, tarkemmin sanottuna johtaa Espoon maankäytön yleistä suunnittelua ja kaavoitusta sekä päättää Espootarinan mukaisesti kaavoitusta koskevista periaatteista,
2)     kaupunginhallituksen jaosto päättää esim. nyt kyseessä olleesta suunnitteluvarauksesta,
3)     kaupunkisuunnittelulautakunta tekee kaupunginhallitukselle ehdotukset asemakaavoiksi sekä huolehtii kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen kehittämisestä, ja kaavoitukseen liittyvästä liikenteen suunnittelusta.

Tämän tehtäväjaon mukaisesti kaupunginhallituksen pitää nyt päättää, mitä näin keskeisen ydinalueen kaupunkikuvalla ja kaupunkirakenteella tavoitellaan ja miten prosessi aikataulutetaan ja resursoidaan. Kun tähän tarvitaan myös mittava rahoitus, niin haettavan ratkaisun ja valmistelun ohjeistus on kaupunginhallituksen tehtävä. Valtuusto viime kädessä päättää rahoituksesta ja asemakaavoista.

Mitä varten asemakaavoitetaan?

Leppävaara on siis jo määritellyn tavoitteen mukaan 100 000 asukkaan (josta kasvua 25 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä) kaupunkikeskuksen alue ja nyt toteutetaan sen ydintä. Nyt tätä Leppävaaran ydintä pitää toteuttaa useiden vuosikymmenten tarpeisiin. Tavoitteeksi ei riitä parantaa nykytilannetta.

Yksi maankäytön suurimpia virheitä on tehdä asemakaavoja pienelle alueelle tai jopa muutamaan kortteliin kerrallaan ilman tavoitteellista kokonaissuunnitelmaa. Lisäksi, kun kaupungit kilpailevat työpaikoista ja asukkaista, niin liian usein parhaalle paikalle toteutetaan sen hetken tilanteen mukaan ratkaisu, jolle on tarjolla rahoittaja ja toteuttaja.

Mikä on varausmenettely?

Kaupunki on jo pitkään käyttänyt yhtenä menettelynään alueiden suunnittelussa ns. varausmenettelyä, jossa joidenkin yritysten kanssa tehdään määräaikainen suunnitteluvaraussopimus. Siinä määritellään prosessin eteneminen ja vastuut. Tämän avulla kaupunki saa tarvitsemaansa ammattitaitoa ja haluamiaan vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia haasteellisiin kaupunkikohtaisiin. Varauksensaajat vastaavat kustannuksistaan ja heidän tulee yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja muiden kaupungin tahojen kanssa selvittää edellytykset hankkeen toteuttamiselle ja kehittää suunnitelmia yhteistyössä kaupungin kanssa.  Ehdot määrittelevät myös mm. sen, että kaupunki arvioi hankkeen taloudellista ja asemakaavallista realisoitumista. Sopimusehdoissa todetaan, että mikäli tavoitteita ei saavuteta, niin kaupunki voi päättää sopimuksen raukeamisesta.

Tässä tapauksessa, kun varaussopimus oli jälleen kerran jatkokäsittelyssä, jaosto päätti, että valmistellun ratkaisun suuntaan ei ole syytä jatkaa. Sen sijaan nyt tarvitaan tätä parempia toiminnallisia ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja.

Miten alueen suunnittelussa on aiemmin edetty?

Kun tämän nyt asemakaavoituksessa olleen alueen kaavavalmistelu laitettiin liikkeelle v. 2013, niin silloin edellytettiin kaupungin virkamiesten ohjaavan valmistelua siten, että tarkastellaan laajempaa aluetta, valmistellaan kokonaisvisio ja tehdään suunnitelma näiden kahden korttelin toteutuksesta osana laajemman alueen vaiheittaista toteuttamista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt asemakaavan tavoitteita ja sisältöä todella monia kertoja. On äänestetty ja on palautettu korjattavaksi. Kun hyvää ratkaisua ei ole saatu aikaan, olisi jo aiemmin pitänyt palata tekemään ratkaisun perustukset uusiksi.

Kaupunginhallituksen jaosto on käsitellyt varauksen jatkamista noin 10 kertaa vuosien varrella. Olemme keskustellen evästäneet. Reilut 2 vuotta päätimme yksimielisesti, että suunnitelmat koskien tavoitetta ja vaiheittain etenemistä on tuotava käsittelyyn ennen asemakaavan valmistelua.

Tätäkään päätöstä ei valmistelu ole noudattanut.  Sen sijaan meille esiteltiin liki valmis ratkaisu. Ja kun osoitimme tämän olevan monelta osin huono ja myös taloudellisesti epärealistinen, niin meitä yritettiin ”painostaa” hyväksymään tämä.

Nyt oli lopultakin aika panna suunnitelma uusiksi.